Muistoja

Moi taas. Minäteen tätä blogia aika tiheään tahtiin, koska minulla on tällähetkellä paljon ideoita...
Aloitetaanpas...

Muistoja:

 M: Hyvää yötä, kaikki!

 M: Zzz...

 Melissa Tiinan ikäisenä...

 M: Äiti, mitä teet?
Äiti: Valmistelen huonetta.

 M: Miksi valmistelet huonetta, mitä varten?

 Äiti: No tietysti tulevaa siskoasi tai veljeäsi varten.

 Melissa ajattelee: Sisko olisi ihan okei, mutta veljeä en halua!

 Äiti: Hän on tyttö!

 M: Elikä siskoni...

Muutaman vuoden kuluttua:

 Melissa teininä... (jotain 13 vuotiaana)

 Tiinakin oli kasvanut nykyiseen pituutensa...

 Arkipäivää oli se, että Melissa riiteli hänen äitinsä kanssa melkein koko ajan, kunnes tuli parin vuoden päästä se päivä:

 Äiti: ...

 M: Äiti, mikä on hätänä?

 T: Mikä hätänä, äiti?

 Äiti: Sain potkut ja rahansaanti pysähtyi. Täällä ei ole enää turvallista elää, joten teidän on lähdettävä. Tiedän, että olette niin nuoria lähtemän täältä, mutta meillä ei ole enää varaa ruokaan, ellette lähde.
Mitä ikinä tapahtuukin, niin älkää joutuko huonoihin väleihin. Tukekaa toinen toisianne, koska yhdessä olemme vahvempia.

 M:Zzz...

M: Muistoja on niin hyvä kuin huonojakin...

Loppu...?

Lauran pako osa 2 "Ohi?"

 Lauran pako osa 2 "Ohi?"  (Edllinen osa jossain täällä...) :

                                                          Päivällisellä... 

 M: Hetkonen nyt...!
C: Mitä nyt?
M: Tässä kirjassa lukee, että sen avaimeni avulla Laura pääsee takaisin kotiinsa, joka ei ole mitenkään vaarallista, mutta muut vampyyrit pääsisivät sitten tänne riehumaan!

 M: Meidän pitää estää Lauraa pääsemästä kotiinsa!
C: Se kuulostaa kauhealta, mutta se on ainoa keino turvata tulevaisuutemme.

 M: Aseet eivät tapa vampyyreitä, mutta niiden pitäisi edes hidastaa...

 .....

 ......

 .......

 .......

 A:No niin, lähdetään!

 M: Hajaannutaan...

 Abby kiipesi kukkulalle...

 Melissa jatkoi kävelyä...

 Clawdeen näki miehen, joka on maannut siinä kisailua 6/6 asti...

 A: Hmm...

 L ajattelee: Joku tulee!

 A: Astu esiin, kuka oletkin.

 L: Abby, älä tule lähemmäs, tai sinulle käy huonosti!

 ...

 A: En pysty siihen... Laura...
L: No?
A: ... Voisitko purra minua, koska sitten minun ei tarvitse selittää muille epäonnistumistani?
L: ...No, jo kerran pyydät, paras ystävä...

 L: Viimeinen hali...
A: Niin...

 L: Oletko varma tästä? Ehdit vielä vaihtaa...
A: ...
Abby muistelee:

 Eikä tuossa ole läheskään kaikkea! Niitä on niin paljon enemmänkin!
(Takaisin nykyaikaan):
A: Olen varma... Hyvästi...

 L: Okei... Hyvästi, paras ystävä... *Laura puree Abbyä*

 Abby jää makaamaan maahan (,kuten kaikki aiemmatkin Lauran uhrit)...

 L: Kotona taas...

 ?: Ai sinä tulitkin! Pitkästä aikaa...

L: Niin, isosisko...

Jatkuu...

Ja vielä pari google plussan parantelemaa kuvaa:

Minusta tämä on täydellinen!

...................

Moikka!